Virkkuukoukku

Kalevalan myyttien ja sitaattien tutkimusreissulla löytyi hauskoja mielikuvia ja sanoja. Etsin kädentaitoihin liittyvää sanastoa. Siinä sivussa elämänpuu tai mailmanpuukin tuli tutuksi. Etsintä ei tietenkään pysynyt lapasessa, kun kansanperiteestä kiinnostunut kirjastoihminen loihti hurjan paljon kirjallisuutta nenäni eteen.

Kalevalan sanakirjasta löytyi paljonkin mielenkintoista, mutta ajatukset pysähtyivät ainakin sanan virkku kohdalla. Virkku tarkoittaa kirjan mukaan virkeätä nopsajalkaista hevosta. "virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni"
Kotimatkalla mietiskelin mistä sitten sana virkkuukoukku tulee. Voisihan se olla looginen nimitys nopsasti liikkuvalle koukulle, sellaisen taitavan käsityöihmisen kädessä. Ja tuleehan sille vähemmän taitavallekkin siitä virkku mieli, kun koukulla ja langalla saa pieniä ihmeitä aikaan. Sitten päänsisäinen riimittelykone alkoi pauhata riimejä virkusta koukusta, langasta ja työn ihanasta keveydestä.

"Tie lyheni, matka joutui, virkku juoksi, mieli keveni,
lankaa käteni haluavi, koukkua kaipaavi,
kotosalla aika joutuvi, kouku kepeesti lentelevi,
silmukat syntyvi, kintahat kätehen, villanen huivi kaulahan."

Siinä virkkausrunoa täksi päiväksi.

Tänään virkkaan loppuun kassin, jonka aloitin eilen. Ohje on stich´n bitch, virkkaajan käsikirjasta.
Lankana käytin Sandnesgarnin Alfa-lankaa, värinä on petrooli.
Tähän asti ohje on tuntunut helpolta, eikä isompia vaikeuksia ohjeidenkaan kanssa ole ollut. Hurjan nopeasti saa kivaa pintaa aikaan ja muistetaan ryhti työtä tehessä!

Sitten vaan kassinsankojen metsästykseen!

Hirvenluinen koukku