Lipastosta

Vihdoin  kesällä aloitettu entisöintiurakka on ohitse! Lipastovanhus on tullut remontista. Nyt saan piilottaa sinne villalankanyssykät, koukut, napit ja helmet, jotka vaeltelevat päämäärättömästi tuossa olohuoneen nurkassa.

Vetimet pitää vielä löytää. Sellaiset kunnolliset ja tukevat. Laatikot ovat leveät ja todella raskaat.  Sitten niissä pitää vielä olla avaimelle reikä. Sellaisten löytäminen ei olekaan enää niin helppo homma. Etsinnässä on siis antiikkivetimet, kauniit, tukevaa tekoa ja avaimenreiälliset. Tuollaista tyyliä kuin kuvassta mutta tukevammat..

Jos tiedät mistä löydän viisi sellaista, olisin hyvin iloinen, jos kerrot minulle!

Asioita lipaston laatikosta

Ajan patinaa

Hellää ja kovakouraista hoivaa mummulan lipastovanhukselle

Maali poistettu ja kansi näkyy ohoi

Vanhoja jalkoja kolottaa

Salaisuuksia lukkojen takana

Metsän huminasta aarteiden kätköksi

Tällainen projekti tarttui mummulan navetasta matkaan kesälomalla. Kokopuinen liinavaatelipasto sijaitsi lapsuuteni mummulassa kaakeliuunin vieressä. Mummu on saanut lipaston vuonna -51 työnantajaltaan ollessaan ompelijana. Se toimi kissojen nukkumapaikkana ja onpa äitini leikkinyt sen laatikoissa joskus laivaa. Muistan itse tutkineeni mummun nappi- ja koruaarteita sen ylälaatikkojen kätköistä. Laatikoissa oli kirjeitä lapsuuden ystäviltä, ikivanhoja postikortteja ja valokuvia mummun lapsuudesta. Laatikoille sai mennä vain mummun luvalla. Parasta oli "siivota laatikot" levittämällä ne kammarin lattialle ja lajitella kaikki tavarat omiin siisteihin jonoihinsa. Lipasto siirtyi navetan uumeniin vanhana ja kolhuisena kun mummu muutti maalta kaupunkiin. Nyt kesälomalla käytiin kyläilemässä vanhassa mummulassa ja tutkimusretkellä bongattiin lipasto mopon osien ja lehtipinojen alta.

Lipasto on mäntyä ja se oli maalattu valkoiseksi. Lipastossa on kolme kokoleveää laatikkoa ja kaksi kapeaa ylälaatikkoa. Kaikissa oli lukkopesät, joihin ei enää löytynyt avaimia. Lukot oli maalattu umpeen ja pahasti ruosteessa. Oksakohtien peittämiseksi lipasto oli kauttaaltaan kitattu vaalean ruskealla kitillä, joka olikin jämähtänyt pintaan oikein kunnolla! Aloitin kannen kuuraamisella ja huomasin pian kuinka iso homma on vanhan hongan esiinsaaminen maalikerrosten alta. Muutaman viikon hionnan jälkeen olen saanut kannen kokonaan puhtaaksi ja kyljistä valkoisen maalin pois. Päätin, että maalaan kyljet valkoisella ja kanteen haluaisin sävytetyn petsilakan tai öljypinnan.

Nyt etsinnän alla on antiikkivetimet ja lukkopesät. Vanhat vetimet olivat kauniin malliset, mutta ajansaatossa ruostuneet ja rikkinäiset. Markettien valikoimista ei löytynyt avainreiällistä vetimiä, eikä malleissa muutenkaan ollut kehumista. Netissä löytyi kaksikin paikkaa, jossa oli samantyyliset vetimet kuin alkuperäiset. Puupaja.comista löytyi ihanat vetimet ja arvo-helat.fi myy lukkopesiä laatikkoihin.