Kuinka teen teetä

 Makeanhimo on palannut helteiden mukana. Tunnustan, että sokerilakko on rakoillut. Kipeänä saa syödä jätskiä. Ja sitten kun ei enää ole kipeä, ei jäätelöä saa jättää pakastimeen happanemaan!

Ihanaa herkkua saa kun sekoittaa vaniljajäätelöä vadelmia ja pistaasipähkinöiden murenia ja ohuina noroina hunajaa ja mintun lehtiä joukkoon. Vaniljajäätelöä olen jatkanut rasvattomalla rahkalla. Jäädytetty vaniljalla maustettu rahkakin sopii tarkoitukseen hyvin. Sellaista jälkkäriä teen heti kun ryhdistäydyn taas kaidalle tielle!

No tänään aoin matkustaa oikein kaupunkiin hankkimaan esimerkiksi sitruunahappoa ja muuta sellaista kasvien säilöntään ja keräilyyn tarvittavaa. Matkakohteena on myös Ruohonjuuri, josta aion tehdä löytöjä. Kuulin, että sellaisia luontoystävällisiä hiusvärejä on olemassa. Olen pitkittänyt värjäilyä viimekertaisen allergiakohtauksen jälkeen. Nyt juurikasvu alkaa kuitenkin näyttää niin hirvittävältä, että haluan uuden tukan!  Viemäriin ei myöskään tahtoisi millään kaataa hirmuisia myrkkyjä. Ekoilu on vielä pientä, mutta kyllä paljon mietin mitenkä muovipusseista pääsisi kokonaan eroon ja mitä pesuainepullot ovat syöneet. Onneksi markettiin saa nykyään viedä muovipussit keräykseen...

Aasi taisi pudota sillalta jälleen..

Minttuteetä

Kuitenkin teetä siis haaveilen tekeväni. Join aamulla minttuteetä ja haaveilin jääteen tekemisestä. Tutkiskelin mummulta saamiani keittokirjoja, joista löytyi ihania yrttijuomien ohjeita! Sitten muistin juoneeni joskus lapsena sellaista viinimarjojen lehdistä tehtyä juomaa. Nettitutkiskelun jälkeen juoman nimeksi löytyi "Marskin Juoma" tai "Louhisaaren Sima"

Keittokirjavanhuksen asumus

(Kikkaa kuvaa niin saat tekstistäkin selvää!)

Tälläisiä juomaohjeita löytyi Wanhasta keittokirjasta. Tuota nokkosjuomaa kokeilen ainakin!

Olen keräillyt mustaviinimarjan lehtiä ja kitkenyt nurmikolle hiipivää vadelmaa. Lehtiä ei raaskisi millään leikellä viinimarjapuskista. Sitä käy jotenkin sääliksi. Revitään puskaraukka paljaaksi vain koska, joku haluaa juoda hellejuomaa. Sääli ei ole paras säilöntäapuri.

Sinne se meni!

Olen säikkynyt maailman suurinta koppakuoriaista, joka asuu kukkapenkissäni.Arvoitus on mitä laatua se on mutta kummasti muistutti sellaista kultamustaa versiota scarabeekorujen otuksesta. Tapaaminen oli kuitenkin hieman liian jännittävä, jotta olisin voinut tehdä lähempää tuttavuutta. Lupaan teille, että ensikerralla olen rohkeampi ja että minulla on kamera mukana! Pihallamme siis esiintyi yhden naisen performanssiteatteri. Miimikoksi näyttelijää ei voinut kutsua kiljahdusten määrän perusteella! Kesäteatteri pystyyn takapihalle siis!

Haaveilen myös puutarhajuhlista ja paperilyhdyistä. Millä tekosyyllä Sinä olet järjestänyt juhlia?