Sokerilakolle kävi hassusti, koska erinäisistä veitsitoimista nielun sisällä, en pystynyt muutamaan viikkoon muuhun, kuin mehujäähän, hedelmäsoseeseen ja vanukkaisiin.
Sokerilaskurin viisarit menivät solmuun ja tipuin kerrassaan kartalta sinne sokerimaahan. Harjoitin sokerihumalaa turruttamaan kipua ja hauskuuttamaan hiljaisuutta. Mutta, koska muuta ravintoa ei saanut ahdettua nielusta alas, ei tämä kokeilu koitunut vartaloa ympäröiväksi pelastusrenkaaksi. Vaan osoittautui oikeinkin tehokkaaksi kutistumiskeinoksi.Nyt toipumisen jälkeen saisi kyllä hieman rajoittaa tuota kadonneiden kalorien metsästystä. Kaikki kun taitaa maistua liiankin hyvätä sen pilliruuan jälkeen.
No myönnän kuitenkin sokeritappioni pystypäin ja aloitan koko homman jälleen uudelleen.Siis nyt on palattu sille jäätelö-, suklaalinjalle jälleen. (Karkkia en ole syönyt paljoakaan)
Harmittaa silti hyvin käyntiin lähtenyt urakka. Nyt olisi taas hyvä neuvoa itseään lukemalla kaikki omat neuvot siitä sokerilakon aloittamisesta. Tuntuu, että olisi rakentanut huterat tikkaat itseleen pois sokerikuopasta ja sitten siellä huipulla olisi päättänyt kiivetä takaisin alas. No eihkei ihan pohjalle sentään.
Jos huominen päivä olisi vähän sokerittomampi, kuin tämä päivä. Eikös se kuulosta jo alulta?
maanantai 27. kesäkuuta 2011
lauantai 4. kesäkuuta 2011
Kesäretkiä osa 2.
Kesäretkeilyksi järjestin miehelleni matkan Lempäälän Birgitanpolulle harjoittelemaan vaellusta. Haaveena olisi lähteä kesälomalla Helvetinjärven kansallispuistoon Kuruun telttailemaan muutamaksi päiväksi.
Retkieväiden valmistelua |
Tavoitteena torstaina oli siis tehdä "ihan vaan pikkulenkki". Muutama tunti vaan ollaan syödään eväitä ja nautitaan maisemista (No joo, myönnän, ettei etäisyyksien tajuaminen kartalta ole niitä parhaita puoliani!) Tulihan sitä matkaa loppuviimeksi sellainen rapiat 17 km! No saatiin raitista ilmaa ja aurinkoa! Tulipa hyvää jalkatreeniäkin kivikkoisessa maastossa.. Onneksi oli hyvät eväät mukana! Mistäköhän se johtuu, että eväsleivät ovat aina parhaimmillaan retkillä? Ei ne aamupalapöydässä maistu koskaan samalta..
Kiveksi muuttunut vaeltaja |
Yhtään enempää ei olisi kuitenkaan tarvinut kävellä, tai oltaisiin muututtu varmasti kiviksi muiden kivien joukkoon.. Metsänpeittoon joutuminen ei olisi ollut yhtään niin pahankuuloinen vaihtoehto. Sammalpeitton alla olisi ollut hauskaa kurkkia ohikulkevia. Tai sitten käpertyä vain nukkumaan sikiunta karhujen seuraksi talven yli. Kesällä sitten voisi herätä esikkojen kanssa paistattelemaan päivää.
Puiden juurakot jalkojemme alla olivat kuin verisuonia papan käsissä. Kuljimme papan suurissa käsissä. Siellä on hyvä nukkua kuusten katveessa, sammalpeiton alla. Metsänpeitossa papan on hyvä olla.
Kaunista metsää löytyi yllättävän läheltä. Polut oli merkitty selkeästi ja vaikka maasto olikin paikoin vaikeakulkuista oli polut silti hyvässä kunnossa. Hauskaa, kuinka paljon maasto vaihteli tuon kävelyretken aikana. Kivikkokankaasta metsänjuuriin ja kosteikosta lehtometsään.
Ihanaa kesäpäivää!
Hiusväritesti
Kokeilin Ruohonjuuresta ostamaani hiusväriä tänään ja se toimi hienosti!! Sävy sekoitettiin astiassa nokkapullon sijaan, mutta väri muuttui sekoitettaessa hyytelömäiseksi ja sitä oli todella helppo levittää värjäyssiveltimellä. Komean pituinen juurikasvu peittyi täydellisesti, eikä mitään rajoja tukkaan jäänyt. Ostan siis toistekkin. Tuoteselosteessa kerrottiin tuotteen olevan myrkyttömämpi ja luontoystävällisempi muihin merkkeihin verrattuna. Tuloksesta lupailtiin tasaista värjäystulosta ja kestävä lopputulos.
Testin tuloksia:
Herbatint Permanent Herbal haircolour gel
Väri 5D light golden chesnut
Ei sisällä ammoniakkia , resinolia eikä parabeeniä
Sisältää kuitenkin fenyyliamideja ja vetyperoksidia
Hinta 20€
Vaikutusaika 40min, levitetään kuiviin hiuksiin.
Suomennettu käyttöohje tarralla paketin kyljessä. Englanniksi lapulla.
Pakkauksessa ei turhia muovipussukoita yms. pakkausmatskua. (Väripullot ja hanskat muovia)
+Tasainen väri: check! Juurikasvu ja raidantyngät poissa! Jipii
+Kestävä lopputulos: testin alla..
+Myrkkyjen vähyys on tietty plussaa!
+Ei allergista reaktiota (ainakaan vielä)
+Peseytyi hyvin pois ja hoitoaine tuoksui hyvältä! Eikä värjännyt ihoa. Muistin levittää rasvaa ennen käyttöä tosin..(Roiskeet kannattaa kuitenkin pestä pois heti kun huomaa.)
+Hiuksista tuli kiiltävät ja sileät entisen kuivan pehkon tilalle.
+/-Tuoksu ei ollut mikään herkullinen, mutta silmiä ei kirvellyt normaali väreistä lähtevä katku(=ei ammoniakkia..)
-Miinuksena hinta
Hyvää tukkapäivää kaikille!!
Kesäretkiä
Kesäisinä päivinä sitä kaipaa ulos. Sekin riittää, että istuu omalla pienellä pihalla ja kuuntelee puiden hiljaista hyräilyä tuulessa.
Keskiviikkona suuntasin nokan kohti kaupunkia. Oli hauskaa katsella katujen vilinää ja kesäihmisiä. Kesäihmisellä on iloiset silmät ja nauru herkässä. Mitä enemmän kesä, sitä vähemmän vaatteita, pitäisi myös sanoa. Sain itseteossa kiinni sisäisen toljottajani moneen otteeseen. On se ihmeellistä kun on kaikenlaisia ihmisiä oikein ruuhkaksi asti!
Ruohonjuuressa kävin myös kesäfiilistelemässä. Kaivattua hiusväriä löytyi kaupasta. Kastanjan ruskean version ostin. Makean himoon löysin lakritsinjuurta. Englantilaisissa kokkiohjelmissa mainostettua appelsiininkukkavettä lähti kassiin heräteostoksena. Appelsiininkukkavettä voi kuulema käyttää leivonnassa mausteena. Aion kokeilla sitä myös kosmetiikkakokeiluihin. Siinä on aika neutraali mutta kuitenkin raikas tuoksu ja maku joten ehkäpä hajusteeksi kelpaa hyvinkin. Kookosrasvaa ostin koska kookos tuoksuu ja maistuu hyvältä. Sitä siis päätyy luultavasti ainakin ruuanlaittoon ja käsivoiteeseen.
Käsilaukussa pitkään majailleelle lasitölkillekkin löytyi käyttöä, kun sain haluamaani pesuainetta täyttöpalvelusta. (Älkää kysykö miksi se tölkki siellä laukussa oli?)
Olisipa mukavaa, jos useampikin kauppa hoksaisi tuon pesuaineiden täyttöpalvelun. Kaupasta kun pitää ostaa ensin se pumppupullo ja sitten seuraavaksi täyttöpakkaus, joka myöskin on muovipullossa. Ja sitten niitä pulloja pitää joko säilöä hamaan tulevaisuuteen, tai heittää vaan roskiin. Hyviä pulloja! Tässä selitys miksi kaapit täyttyy muovipakkauksista. Voisi niistäkin vaikka saada pantin kun palauttaa kauppaan! En ainakaan vielä ole täältä lähialueelta löytänyt sellaista kierrätyspistettä, jonne tyhjät muovipakkaukset voisi viedä. Korjatkaa ihmeessä, jos tiedätte mitä tyhjille pakkauksille voi tehdä energiajätteeseen heittämisen lisäksi)
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Kuinka teen teetä
Ihanaa herkkua saa kun sekoittaa vaniljajäätelöä vadelmia ja pistaasipähkinöiden murenia ja ohuina noroina hunajaa ja mintun lehtiä joukkoon. Vaniljajäätelöä olen jatkanut rasvattomalla rahkalla. Jäädytetty vaniljalla maustettu rahkakin sopii tarkoitukseen hyvin. Sellaista jälkkäriä teen heti kun ryhdistäydyn taas kaidalle tielle!
No tänään aoin matkustaa oikein kaupunkiin hankkimaan esimerkiksi sitruunahappoa ja muuta sellaista kasvien säilöntään ja keräilyyn tarvittavaa. Matkakohteena on myös Ruohonjuuri, josta aion tehdä löytöjä. Kuulin, että sellaisia luontoystävällisiä hiusvärejä on olemassa. Olen pitkittänyt värjäilyä viimekertaisen allergiakohtauksen jälkeen. Nyt juurikasvu alkaa kuitenkin näyttää niin hirvittävältä, että haluan uuden tukan! Viemäriin ei myöskään tahtoisi millään kaataa hirmuisia myrkkyjä. Ekoilu on vielä pientä, mutta kyllä paljon mietin mitenkä muovipusseista pääsisi kokonaan eroon ja mitä pesuainepullot ovat syöneet. Onneksi markettiin saa nykyään viedä muovipussit keräykseen...
Aasi taisi pudota sillalta jälleen..
Minttuteetä |
Keittokirjavanhuksen asumus |
(Kikkaa kuvaa niin saat tekstistäkin selvää!) |
Tälläisiä juomaohjeita löytyi Wanhasta keittokirjasta. Tuota nokkosjuomaa kokeilen ainakin!
Olen keräillyt mustaviinimarjan lehtiä ja kitkenyt nurmikolle hiipivää vadelmaa. Lehtiä ei raaskisi millään leikellä viinimarjapuskista. Sitä käy jotenkin sääliksi. Revitään puskaraukka paljaaksi vain koska, joku haluaa juoda hellejuomaa. Sääli ei ole paras säilöntäapuri.
Sinne se meni! |
Olen säikkynyt maailman suurinta koppakuoriaista, joka asuu kukkapenkissäni.Arvoitus on mitä laatua se on mutta kummasti muistutti sellaista kultamustaa versiota scarabeekorujen otuksesta. Tapaaminen oli kuitenkin hieman liian jännittävä, jotta olisin voinut tehdä lähempää tuttavuutta. Lupaan teille, että ensikerralla olen rohkeampi ja että minulla on kamera mukana! Pihallamme siis esiintyi yhden naisen performanssiteatteri. Miimikoksi näyttelijää ei voinut kutsua kiljahdusten määrän perusteella! Kesäteatteri pystyyn takapihalle siis!
Haaveilen myös puutarhajuhlista ja paperilyhdyistä. Millä tekosyyllä Sinä olet järjestänyt juhlia?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)