Mökkeilimme tuossa eräänä kauniina viikonloppuna ja kiitos huikaisevan lähiapteekkimme sain hankituksi kasvivärjäykseen tarvittavia kemikaaleja. Oksaalihappoa ja alunaa. Isäni oli parturoinut mökkitonttimme puita joten värjäysmateriaaliakin oli sopivasti tarjolla. Käytin värjäyskasveina poronjäkälää ja kuusen oksia ja koivun varpuja ja lehdenalkuja.
Keittelin järvivettä muuripadassa ja haudutin huumaavantuoksuista kuusimehua taasen. Sekaan keräilin koivunvarpuja. Niitä haudutettiin padassa noin pari tuntia. Liemi kannattaa seuraavalla kerralla siivilöidä puhtaaksi!! Sekaan sitten alunaa ja kastellut Jämsän Huopatehtaan väräyslangat. Nämä langat värjääntyivät keltaisiksi. Niitä haudutettiin noin tunti 60 asteessa.
Seuraava satsi sisälsi poronjäkälää, jota haduttelin harsopussissa (kuusenhavuista viisastuneena) Laitoin yhden keltaisenkin vyyhdin sekaan. Valkoiset värjääntyivät vedenvihreiksi ja keltainen sai hauskasti koivun hiirenkorvan värin.
Päivä oli kaunis ja järven rannassa värjäily oli leppoisaa, joskin "noita nokinenäksi" kehui yleisö..
Lankojen kuivausta vahti tarkoin sisiliskoneiti aitan kulmalla. Värjäri sen sijaan keräili puupölkkyjä halottavaksi. Saadaan niillä lämmittää saunaa kai toisenkin kerran. Lapsityövoiman käyttö on kuulema sallittua, jos ne lapset sattuu lähentelemään kolmeakymppiä ;)
Tällä kertaa värjäilystä ei tullut aprillia ja kuravettä, sekä valkoisia puuvillapyyhkeitä, niinkuin edelliskerran voikukkakeitännässä.. Langat oikeasti värjääntyivät!! Ihanaa. Sitten kutomaan mökkiläisille villasukkia kalastusretkille ja marjametsään niihin parhaisiin saappaisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti