tiistai 22. joulukuuta 2009

Ruusuista arkea

Ruusut lähtivät koelennolle. On ollut mukavaa saada kannustavaa palautetta niistä. Muutama kehitysidea ruusuille on takataskussa. Ennenkaikkea pakkauksia pitää kehitellä eteenpäin. Tarkoituksena on käyttää hajoavia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja pakkauksissa.

Koetan vielä opiskella verotuksen saloja ensi vuotta varten. Työhuonekkin alkaa olla vihdoin järjestyksessä. Ideat pursuilevat yhä tuolla laatikossa, joten seuraavaksi keskityn niiden kehittelyyn ja arkistoimiseen.

Tämän vuoden työn tuloksiin olen kaiken kaikkiaan todella tyytyväinen.Tarvittaan vain päättäväisyyttä sekä päämääriä, jotka ovat realistisia ja askeleet sopivia. Tämä vuosi on ollut ruusuista arkea. Nyt on aika hieman lepäillä ja keräillä voimia ensi vuoteen.

Toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista ja tarmokasta uutta vuotta 2010!

tiistai 15. joulukuuta 2009

Särkiverkko

Jos olet pieni
Nukut särkiverkossa
Päälläsi vanha villanuttu
Kotisi tuoksuu tervalta
Ystävänä nummuliitti
Et halua purjehtia,
vaikka purje on kotisi katto

Ystäväsi nummuliitti kasvaa,
kun kerrot siitä tarinaa.

Jos olet pieni särkiverkossa
Pehmoinen pesä, tervaa
Villanuttu
Ystävänä kohta suuri nummuliitti
Et halua purjehtia

Jatka kertomista.

Sinulla on suuri ystävä,
vaikka olet pieni särkiverkossa.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Bussimatkaa

Busissa yksinäisten kiharoita
Pitsihihat tuoksuvat hieltä ja hajuvedeltä
He katsovat väsynein silmin metsään
Odottavat pääsyä perille
Niillä on harmaat silmät
Suuret ja lempeät
Ymmärtävät enemmän nyt
Kun matka on jo kuljettu
Iloa poskissa
Elämän juonia iholla



sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Joulukortti

Suklaapipareita evääksi talviretkiin:

1 levy taloussuklaata, tai tummaa suklaata
3 rkl kaakaojauhetta
4 rkl margariinia
1,6 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
1/2 tl suolaa
2 munaa
1.8 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria tai uutetta
Chilirouhetta halutessasi maun mukaan lämmittämään :)
1 dl rouhittuja pähkinöitä (macadamia,hassel,manteli jne)

  • Sulata voi ja 1/3 levyä suklaata, rouhi loppu suklaasta karkeiksi paloiksi
  • (ja tarvittaessa myös pähkinät)
  • Sekoita kuivat aineet (jauho,kaakao, suola, chili ja leivinjauhe)
  • Vaahdota sokerit ja munat
  • Sekoita sula hieman jäähtynyt suklaa sokerivaahtoon varovaisesti
  • Lisää kuivat aineet
  • Sekoita tasaiseksi massaksi
  • Lisää suklaarouhe ja pähkinärouhe
  • Kaada taikina pellille ja paista 175 asteessa noin 12-15 minuuttia.
  • (Kypsä kun puutikkuun ei tartu taikinaa)

Kaloreita xxx(ummista silmät tässä kohtaa)
Valmistusaika riippuu toimeliaisuuden tasosta..Muistutus hyvää kannattaa kyllä odottaa, mutta ei liian kauaa!!

Ota pelti uunista ja leikkaa kuumana sopivan kokoisiksi paloiksi.
Tai painele piparimuotilla jolloin saat suklaapipareita!
Anna jäähtyä pellillä.
Vie itsesi talviretkelle ja nauti lämpimän juoman kera

lauantai 12. joulukuuta 2009

Hiljainen lumikinos


Se kasautuu ovemme eteen kun tuiskuaa ja pyryttää vihdoin lunta.Sytytän kynttilöitä ja katselen lepattavia liekkejä. Kotona on ihanaa hiljaista ja lämmintä juuri nyt.

Kerään ylös ideoita, joita on täällä hujanhajan.
Mietin hyllyjen kokoamista, jos saisi tuota materiaalia järjestykseen myöskin.
Vaikka pimeys väsyttääkin tuntuu silti mukavalta kun on asioita, joista saa iloa ja virtaa!

perjantai 11. joulukuuta 2009

Tapahtumia

Tähän mennessä Mirkkuukoukun parissa tapahtunutta:

Päättötyöni Lempäälässä koski yrityksen perustamista ja sisustuskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Idea omasta yrityksestä jäi hautumaan piirongilaatikkoon muutamaksi vuodeksi.Valmistumisen jälkeen pipertely siirtyi pienen yksiöni keittiönpöydältä, vuokrattuun askartelukellariin, jossa pipertelyt olivat kirjaimellisesti piironginlaatikoissa. Pitkällisen etsiskelyn jälkeen löysimme unelmien kotikonnun täältä Nokialta.Siinpä minä ja mieheni pakkasimme tavaravuoret autoon ja muutimme pois kutistuneesta, joskin huolella korjatusta pesästä.

Nyt asustamme täällä pihlajapuiden katveessa. Piinallisen etsintämme tuloksena löysimme kodin, jossa on paikka kauan haaveillulle työhuoneelle.  Ei enää tarvitsisi raahata askarruksia keittiön pöydälle. Niinpä..
Tässä nytkin istun ja kirjoitan keittiössä. Tuntuu, että tässä olen tapahtumien keskipisteessä. Keittiöhän on kodin sydän. Miehelleni kiitoksia kärsivällisyydestä!

Saan kiittää myös ystäviäni tuesta ja toimeen tarttumisesta. Siksi verkkosivuni odottavat jo avajaisiaan. Se on ollut suurin askel projektin aloituksessa.Olen iloinen ja innostunut. Nyt saan vihdoin koetella luovuutta ja mielikuvitusta, jotka ovat välillä tuntuneet piiloutuvan ikihyviksi.

 Ensimmäinen valmis sarjatute on Rintaruusu. Se tuo turvaa pimeillä poluilla ja se on pehmoinen muistutus ystävästä. Se on villasta virkattu ja sitä koristaa kirjottu heijastin.

 Mirkkuukoukku kasvaa ja ja keräilee vielä voimiaan uusien haasteiden edessä. Ihan hetken pitää vielä odottaa ennenkuin se saa kokeilla jalkojaan.

Tuulee uudesta suunnasta. Lumi pyörteile jalkojen juuressa. Tuoksuu talvelle ja männyt humisevat. Saappaat on vedetty jalkaan ja se seisoo ensimmäisellä rapulla. Rintaruusu kiinnitetty lujasti takkiin, jotta suuret osaisivat väistää ja näkisivät tulijan.

torstai 10. joulukuuta 2009

Aloittamisesta

Tuli mieleen eräs lähtijä, joka seuraa kevättä ja etsii jotain aitoa.

Sillä on vihreät vaatteet
Jotta ne tietää,
että kevät asuu sen kanssa
Se menee ja tulee kuinka haluaa
Mutta se tietää
Joku on vastassa kun se tulee takaisin

Ja se toinen talvella odottaa
Siniseen täkkiin kääriytyneenä
Se alkaa vaatia itselleen asioita
Ne tuovat kevättä lähemmäs

Kuten ämpärillistä sadevettä
Voisi pestä tukkansa
Se päättää:
- Pukea punaiset saappaansa
- Mennä ulos
- Tehdä asioille jotakin

Ihan pian se nousee
ja etsii punaiset saappaansa...

Lumihiutaleita

Tänään kun hiutaleet liimautuvat villaisiin lapasiin aloitin kapuamisen ylös portaita. Seison ensimmäisellä puisella rapulla nyt. Tuntuu vapauttavalta. Isona teen mitä tykkään- odottaa portaikossa minua. Matka tänne on ollut kivikkoista ja sammaleista polkua. Matkalla on sydänkiviä ja punaisia lehtiä. Ideat tursuavat piirongin syövereistä. Kaikki on mahdollista. Kohta on joulu ja maakin on valkoinen jo.

Tervetuloa, hyvät ihmiset, seuraamaan polkua, joka johtaa kohti
"isona teen mitä tykkään"- asioita.

Olen oravainen, istun punaisessa nojatuolissa ja kudon villasukkaa.