16. Joulukuuta: Tontun asialla

Astiat on lahja äidiltäni

Eilen teimme retken joulutorille. Markkina humu tempaa mukaansa ja huomaat rallattelevasi jouluisen marssimusiikin tahdissa. Joulupukin parta vilahtaa väkijoukon seasta. Pukki itse tulee toivottamaan: "Oikein hyvää joulua Teille kahdelle!". Pikkulapset juoksevat toisiaan kiinni torin ympäri. Rouva tuolla pudottaa lapasen ja moni vieressä olija aloittaa yhtä aikaa: "Rouva hyvä, pudotitte lapasenne". 

Kuumat pähkinät tuoksuvat ihanalta

Ostamme aitoa käsintehtyä marsipaania tuolta ja tuolta kuumia kastanjoita. Palaamme vielä ostamaan pahdettuja manteleita ja pähkinöitä. Niiden tuoksu huumaa pään ja luovat oman joulun tuoksunsa. Pieni orava-muotti löytyy tuliaiseksi itselle. Kylmässä tuulessa tuoksuu savu ja bratwurst, varsinkin Herra Yleisön nenään, jonka voisi lahjoa lähes minne tahansa lupaamalla makkaraa. Kojuissaan urheat kauppiaat jaksavat hymyillä talven tuiskuista huolimatta ja myyntipuheet raikavat monella eri murteella.  Liikutun sydämellisistä toivotuksista melkein kyyneliin.

Sepän pajassa miekkonen villiintyy ja kertoo haluavansa sepän oppiin, jos rupeaisi käsityöläiseksi. Oma seppä kuulostaa kyllä luksukselta.  Hän ostaisi melkein koko pajan tyhjäksi, jos saisi luvan. Valitettavasti meillä ei ole takaa eikä portin tarvetta joten suurehkot rautaesineet jäävät pajaan muiden ihasteltaviksi.

Markkinatuliaisia

Vanha mies kulkee väkijoukon läpi nälkäisena huuliaan nuoleskellen. Resuinen reppu nuokkuu hänen olkapäällään. Hän katsoo kaipaavasti makkarakojua, pysähtyy sen eteen ja huokaa syvään. Jatkaa matkaansa. Illalla mietin tuota miestä pitkään.  Millainen on hänen joulunsa? Toivotan hänelle lämmintä joulua mielessäni.